Presidentti J.K.Paasikiven syntymästä tulee vuoden 2020 marraskuussa kuluneeksi 150 vuotta. Vuoden kunniaksi Tampereen Paasikivi-seura ja Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi järjestävät kaksipäiväisen Paasikivi-seminaarin Oriveden Kampuksella, Koulutie 5, Orivesi.
Ilmoittaudu seminaariin nettilomakkeella 13.8. mennessä
Ohjelma:
Torstai 27.8.
klo 10.00 Tulokahvi
klo 10.30 Seminaarin avaus,
– Tampereen Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Unto Vesa
klo 10.45 Ikuinen suomettarelainen – J.K.Paasikivi ja hänen poliittisen ajattelunsa juuret,
– professori Vesa Vares
klo 12.00 Lounas
klo 13.30 Paasikivi realistina,
– emeritussuurlähettiläs Heikki Talvitie
klo 15.00 Kahvitauko
klo 15.30 Ulkoministeri Pekka Haaviston puheenvuoro tai videotervehdys
klo 17.30 Päivällinen
klo 18.00 Iltatilaisuus
-
-
-
-
-
-
Kirsi-Kaisa Sinisalo Miten Väinö Linnan romaanit kasvoivat Paasikiven ja Kekkosen Suomesta?, emeritusprofessori Yrjö Varpio
- Väinö Linna- Ritva Holmberg: Katkelmia Pentinkulman naiset -esityksestä, taiteilija Kirsi-Kaisa Sinisalo
- Kaj Chydeniuksen lauluja, Akkanaiset
-
-
-
-
-
Perjantai 28.8.
klo 8.00 Aamupala
klo 9.00 Paasikiven kaksi linjaa,
– emeritusprofessori Osmo Apunen
klo 10.30 Kahvitauko
klo 11.00 Paasikiven ja Kekkosen suhtautuminen ulkoasiainministeriöön ja diplomaatteihin,
– emeritusprofessori Timo Soikkanen
klo 12.30 Lounas
klo 13.30 KESKUSTELUTUNTI
Osallistumismaksu
Ohjelma ruokailuineen ja majoituksineen 125 € / hlö
Ohjelma ruokailuineen, ilman majoitusta 85 € / hlö
Ohjelma ilman ruokailuja ja aamupalaa (sis. kahvit) 36 € / hlö
Iltatilaisuus
Pääsylippu seminaarin ulkopuolisilta 12 € (sisältää kakkukahvin)
Seminaarin osallistujille vapaa pääsy
Seminaariosuuden maksullinen striimaus 36 €/linkki
Ilmoittaudu seminaariin nettilomakkeella 13.8. mennessä
Esitelmöitsijät ja esiintyjät
Akkanaiset
Akkanaiset on orivesiläinen lauluryhmä, joka on esiintynyt noin kymmenen vuoden ajan. Ryhmässä on neljä naista. Harrastajalaulajia ohjaa ja säestää pianolla musiikin opettaja Kristiina Kivistö-Rahnasto.
Osmo Apunen, emeritusprofessori
Apunen toimi Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professorina (1973–2003) ja sen jälkeen Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen emeritusprofessorina. Hänen työhistoriaansa kuuluu myös kausi ulkoministeriössä sekä Ulkopoliittisen instituutin johtajuus. Apunen on tutkinut erityisesti Suomen poliittista historiaa, ulkopolitiikkaa kansainvälisten suhteiden historiaa. Hänen teoksiaan ovat mm. Paasikiven-Kekkosen linja; Tilinteko Kekkosen aikaan: Ulkopoliittinen valta ja vallankäyttö Suomessa; Linjamiehet: Paasikivi-Seuran historia, sekä Pettureita ja patriootteja: Taistelu Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan suunnasta 1938-1948.
Pekka Haavisto, ulkoministeri
Haavisto on ollut kansanedustajana vuosina 1987–95 ja uudelleen vuodesta 2007 alkaen. Hän on toiminut eri hallituksissa ympäristö- ja kehitysministerinä ja vuodesta 2019 alkaen ulkoministerinä. Hän on toiminut useissa kansainvälisissä asiantuntija- ja erityisedustajatehtävissä – mm. YK:n ympäristöohjelman UNEPin ja YK:n sekä Euroopan Unionin tehtävissä. Haavisto on entinen Vihreiden puheenjohtaja. Euroopan rauhaninstituutin puheenjohtaja hän on ollut vuodesta 2016 lähtien. Kirjoittanut useita julkaisuja, mm. teoksen Afrikan tähteä etsimässä.
Kirsi-Kaisa Sinisalo, taiteilija
Sinisalo on näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja. Hän on tullut tutuksi Väinö Linnan tulkkina lähinnä Pentinkulman naiset -esityksestään, joka oli Sinisalon ohjelmistossa vuosina 2002–2017 Ritva Holmbergin dramatisoimana ja Maarit Pyökärin ohjaamana. Esitys vieraili lähes kaikissa maamme teattereissa, useissa lukioissa, kulttuurikeskuksissa, konserttisaleissa ja työväentaloilla sekä yhteisöjen ja yksityisten järjestämissä tilaisuuksissa. Pentinkulman naiset vierailivat myös Saksassa ja Sveitsissä. Kaukaisin esiintymiskutsu tuli Argentiinasta. Pentinkulman naiset -esityksen hahmoihin kuuluvat mm. nuori ja vanha Alma Koskela, Elina Koskela, Janne Kivivuori, Jussi Koskela, Akseli Koskela, Aku Koskela, Elma Laurila, Aune Leppänen, Kaarina Koskela sekä Ellen Salpakari.
Timo Soikkanen, emeritusprofessori
Soikkanen toimi Turun yliopiston poliittisen historian professorina (1998–2015). Hänen tutkimusintressejään ovat olleet erityisesti Suomen ulkopolitiikka ja ulkoasiainhallinto presidentti Kekkosen kaudella. Soikkasen väitöskirja vuodelta 1984 oli Kansallinen eheytyminen – myytti vai todellisuus? Ulko- ja sisäpolitiikan linjat ja vuorovaikutus Suomessa vuosina 1933–1939, ja hänen muita teoksiaan ovat mm. Presidentin ministeriö: Ulkoasiainhallinto ja ulkopolitiikan hoito Kekkosen kaudella, osat I-II.
Heikki Talvitie, emeritussuurlähettiläs
Talvitie oli Ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1964, toimien mm. Suomen Haagin edustustossa ja YK-edustustossa New Yorkissa sekä suurlähettiläänä Belgradissa, Moskovassa ja Tukholmassa. Talvitie on toiminut myös EU:n erikoisedustajana Kaukasiassa ja ETYJin erikoislähettiläänä Georgiassa. Hän on toiminut Suomi-Venäjä-seuran, Museoliiton ja Historian Ystävien Liiton puheenjohtajana ja pannut alulle Danielson-Kalmari-päivät sekä Lahdessa järjestetyt Suomen historiapäivät. Talvitielle on myönnetty erikoislähettilään arvonimi vuonna 2017. Hänen teoksiaan ovat mm. Venäjä, Venäjä, Venäjä! sekä Itsenäisyyden ilmansuunnat.
Yrjö Varpio, emeritusprofessori
Varpio toimi Tampereen yliopiston Suomen kirjallisuuden professorina vuosina 1980–2002. Hänen väitöskirjansa oli Lauri Viita: kirjailija ja hänen maailmansa (1973), ja sen jälkeen hän on julkaissut huomattavan määrän tutkimuksia Suomen kirjallisuudesta, taiteista ja kirjallisuudentutkimuksesta. Varpio on useissa tutkimuksissaan käsitellyt Väinö Linnan teoksia ja kirjoittanut myös teoksen Väinö Linnan elämä. Hänen muita teoksiaan ovat mm. Mäkelän piiri: Tutkimus tamperelaisesta kirjailijapiiristä (1946–1954) ja sen tuotannosta; Pentinkulma ja maailma. Tutkimus Väinö Linnan teosten kääntämisestä, julkaisemisesta ja vastaanotosta ulkomailla, sekä Pohjantähden maa: Johdatusta Suomen kirjallisuuteen ja kulttuuriin.
Vesa Vares, professori.
Vares on toiminut Turun yliopiston poliittisen historian professorina vuodesta 2015 alkaen. Vares on laajassa tutkimustyössään kirjoittanut useita suomalaista konservatismia ja poliittista oikeistoa käsitteleviä historiateoksia sekä Suomen ja Saksan suhteita käsitteleviä tutkimuksia. Hänen teoksiaan ovat mm. Konservatiivi ja murrosvuodet: Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922; Kuninkaan tekijät. Suomalainen monarkia 1917–1919: myytti ja todellisuus; Viileää veljeyttä: Suomi ja Saksa 1918–1939 sekä useat Kokoomuksen ja sen jäsenjärjestöjen historiaa käsittelevät teokset.
Unto Vesa, emeritustutkija
Vesa on työskennellyt vuodesta 1967 alkaen opettajana ja tutkijana Tampereen yliopistossa ja Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa. Hän on toiminut mm. Suomen rauhantutkimusyhdistyksen ja Euroopan rauhantutkijoiden järjestön EuPRAn puheenjohtajana. Hänen teoksiaan ovat mm. Suomen aseidenriisuntapolitiikka ja Maailma myllerryksessä. Tampereen Paasikivi-Seuran puheenjohtaja hän on ollut vuodesta 2000 alkaen.
_____________________________________________
Ruokailut ja kahvittelut hoitaa Kampuksella toimiva Ravintola Wanha Opisto.
Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi on syksyllä 2019 perustettu yleishyödyllinen osuuskunta, joka järjestää sivistys-, koulutus- ja kulttuuritoimintaa. Se myös tarjoaa edullisesti tiloja ja varusteita muiden yhteisöjen järjestämään vastaavaan toimintaan.
Osuuskunta omistaa entiset Oriveden Opiston tilat kaupungin ydinkeskustassa osoitteessa Koulutie 5. Suomalainen nuija -nimisellä tilalla on lähes 9000 neliötä rakennettua tilaa viidessä eri rakennuksessa. Kolmen ja puolen hehtaarin alueella on viihtyisä puisto. Majoituspaikkoja on kaikkiaan lähes 200 hengelle.
